KKO:1999:116
- Asiasanat
- Ylimääräinen muutoksenhaku - Määräajan palauttaminen
- Tapausvuosi
- 1999
- Antopäivä
- Diaarinumero
- H99/63
- Taltio
- 2949
- Esittelypäivä
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen hovioikeuden tuomiosta päättyi maanantaina 22.2. Virallisen syyttäjän muutoksenhakemus oli lähetetty keskiviikkona 17.2. postitse ensimmäisen luokan kirjeenä hovioikeuden kirjaamoon, jonne se oli saapunut tiistaina 23.2. ja siis myöhässä. Korkeimman oikeuden päätöksessä mainituin perustein määräaikaa ei palautettu.
Ään.
L eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille 1_§_1_mom
OK 31 luku 17 §
VIRALLISEN SYYTTÄJÄN MUUTOKSENHAKU ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIOON 22.12.1998
Hovioikeuden antaman lainmukaisen valitusosoituksen mukaan virallisen syyttäjän olisi pitänyt toimittaa muutoksenhakemuksensa asiassa, jossa syyte X:ää vastaan oli hylätty, hovioikeuden kirjaamoon viimeistään maanantaina 22.2.1999, mutta se oli saapunut sinne vasta tiistaina 23.2.1999 ja siis myöhässä.
HAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Virallinen syyttäjä, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski pyysi Korkeimpaan oikeuteen 24.2.1999 saapuneessa hakemuksessaan, että syyttäjälle palautetaan määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen, koska määräajan menettäminen johtui valtionsyyttäjästä riippumattomasta postin kulussa tapahtuneesta ennalta arvaamattomasta häiriöstä ja postin toimitusehtojen vastaisesta menettelystä. Määräajan palauttamiseen oli siten erittäin painava syy.
X antoi häneltä pyydetyn vastauksen. Valtionsyyttäjä Rautakoski antoi häneltä pyydetyn lisäselvityksen. Selvityksen johdosta X antoi kirjallisen lausuman.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 1.11.1999
Hakijan esittämän selvityksen mukaan muutoksenhakemus on postitettu keskiviikkona 17.2.1999 valtakunnansyyttäjänvirastosta Helsingistä Itä-Suomen hovioikeuteen Kuopioon ensimmäisen luokan kirjeenä. Samassa kirjekuoressa muutoksenhakemuksen kanssa on postitettu hovioikeudesta lainassa ollut asiakirjavihko. Hakijan viittaamien postipalvelujen yleisten toimitusehtojen mukaan lähetyksen olisi yli 90 prosentin varmuudella tullut olla perillä jo ennen määräpäivää. Myöhästyminen on johtunut postin kulussa tämän lähetyksen osalta sattuneesta häiriöstä, jonka syytä ei ole pystytty selvittämään. Samana päivänä valtakunnansyyttäjänvirastosta Kuopioon lähetetty toinen kirje on tullut perille 18.2.1999.
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa, jos muutoksenhakemuksen toimittamiselle määräajassa on ollut laillinen este tai jos määräajan palauttamista koskevan hakemuksen tueksi muutoin esitetään erittäin painavia syitä.
Muutoksenhakemuksen lähettäminen postitse tapahtuu eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan asianomaisen omalla vastuulla ja lähetyksen on saavuttava oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan määräajassa perille puhevallan menettämisen uhalla. Omalla vastuulla lähettäminen tarkoittaa sitä, ettei hakija voi tehokkaasti vedota hakemuksen perillesaattamisessa sattuneeseen virheeseen tai viivästykseen, ellei se ole niin poikkeuksellinen, ettei siihen ole voinut varautua. Edellä mainitun asiakirjain lähettämistä koskevan lain esitöiden mukaan postinkulun viivästyessä muusta syystä kuin ylivoimaisen esteen takia vastuu on lähettäjällä (HE 5/1965 s. 5). Harkittaessa, onko muutoksenhakemuksen toimittamiseen määräajassa ollut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu este, on otettava huomioon myös hakijan mahdollisuudet varmistautua siitä, että muutoksenhakemus on saapunut perille, ja käytettävissä olleet mahdollisuudet toimittaa muutoksenhakukirjelmä uudelleen ennen määräajan päättymistä.
Asiassa tapahtuneeksi selvitetty yksittäisen postilähetyksen perilletoimittamisen viivästyminen ei ole niin poikkeuksellista tai ennalta arvaamatonta, ettei lähettäjän olisi tullut siihen varautua. Hakijalla on ollut myös mahdollisuus varmistua siitä, onko hakemus saapunut perille, eikä ole ollut estettä huolehtia muutoksenhakukirjelmän toimittamisesta uudelleen ennen määräajan päättymistä. Muutoksenhakemuksen toimittamiseen määräajassa ei ole ollut laillista estettä eikä myöskään ole esitetty olevan erityisen painavaa syytä palauttaa määräaika. Sen vuoksi Korkein oikeus on hylännyt hakemuksen.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Arponen: Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valtionsyyttäjän muutoksenhakukirjelmä on lähetetty valtakunnansyyttäjänvirastosta Helsingistä Itä-Suomen hovioikeuden kirjaamoon Kuopioon postitse ensimmäisen luokan postia käyttäen keskiviikkona 17.2.1999. Tätä selvitystä ei ole syytä epäillä. Muutoksenhakukirjelmä on saapunut hovioikeuteen vasta 23.2.1999.
Huolimatta siitä, että muutoksenhakemuksen postitse lähettäminen tapahtuu eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen omalla vastuulla, on tapahtunut viivästys postin kulussa ollut olosuhteisiin katsoen niin poikkeuksellisen pitkä, ettei valtionsyyttäjän kohtuudella voida edellyttää varautuneen siihen. Katson virallisen syyttäjän näin ollen omatta syyttään menettäneen puhevaltansa jutussa. Määräajan palauttamiselle on täten oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.
Oikeusneuvos Kitunen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Arponen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Taipale, Vuori, Kitunen (eri mieltä) ja Arponen (eri mieltä). Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.